Elossa ollaan ja silleen. Kaikki on niinku ennallaan. Koirat, hevot ja lapset on maailmalla edelleen ja näyttää siltä että aikovat siellä pysyäkkin. Mitä ny Pirkko-Perkele on yrittäny juoksuhuuruissaa hommata itelleen ja vähän Piiallekki häätöä. Ihme naapureita ku eivät kestä jos pikkukoila miehen tuskissaan jonku tunnin haukahtelee.. Ei vaan oikeesti, ei tarvis haukkua ei mutta sitäpä se nyt on keksiny alkaa harrastamaan . Noh, tänään se sai kaulaansa sitruunapannan jolla toivottavasti on muutaki käyttöä ku toimia ilmanraikastimena.

Armi ja Nanni kävi kolmeviikkoa sitten viikonloppu vierailulla ja vaikka mua hiukka arveluttikin että mitenkähän lie sujuvat takasin laumaan niin kaikki meni hyvin. Armi jopa oli huomattavasti normaalia rauhallisempi.
Armista tulikin mieleen, ihan tiedoksi vaan kaikille joita asia kiinnostaa niin päätettiin Sarin kans yksissä tuumin ettei Armia tulla käyttämään jalostukseen. Nättihän se on ku mikä mutta ku päässä viiraa niin viiraa. Kilipää koiria ja varsinki valkkareita on jo maailmassa ihan tarpeeksi, ei oteta riskiä että tietoisesti tehtäs lisää. Harmittaahan se, luustoltaan terve ja nätti eläin mutta parempi näin. Armin kauhajoelle muutto ei tuonu helpotusta sen välillä niin kummallisille aivopieruille vaan päin vastoin lisäs niitä eli Armilta lähtee kohtu ja se saa elellä tyttöjen kans ihan vaan koiran elämää.
Näin se vaan näkyy mulla menevän nuijen narttujen kans aina.. Ja jos sattuu että "tusinassa" on yks jonka kelpuutan jalostuskäyttöön niin se perkelehän ei sitte tuu kantavaksi . Ei se mitn, ei mua niin kamalasti nappaakaan kasvattamisen tuoma vastuu ja kaikki muu paska.. Ihan mielelläni jätän sen homman kokeneemmille ja parempi hermoisille .

Akka sitte puotti hienon karvansa ihan totaalisesti.. Mä ku koko kesän puhuin että se saa syksyllä lähtä näyttelyihin vetskuluokkia kiertämään ja "hakemaan" sen viimosen sertinsä.. No se ei ilmeisesti halua sinne näytelmiin, mennään joskus jos mennään.

Aksu se vaan tokottaa hienosti.. Ja mä se en vaan saa ilmottua meitä kokeisiin eli sama virsi, mennään joskus jos mennään. Nyt on helppo sanoa että kyllä se kotona osaa .

Siime.. Tuo muori koira joka alkukesästä halvaantu, toipu siitä kohtuu hyvin mutta silti vaan laihtu laihtumistaan ja näyttiki jo ihan siltä ettei elämä oo ihan niin laiffii ku aikasemmin on nyt yhtäkkiä toipunut ja palannut entiselleen ihan yhtä nopiasti ku sairastuki. Nyt muutaman viikon ajan se on ollu ihan ku pentukoira, juoksee, leikkii ja rallattelee varsinki Kaivon kans . Mä oonki hokenu, että loppunsa eellä se on.. Pelottaa ihan!

Lumo on kulkenu metillä ja saanu haukuttua ekan lintunsakki hengiltä. Hyviä haukkuja siltä on irronnu tälle syksylle.

Hippahan ei mettään lähe ku on ollu märkää ja vähän kylmääki välillä... Se meni satasella koppiin ku kuuli että jäniksenpyynti on alkanu.

Piru on jatkanu aktiivisesti varjelukoira uraansa ja jopa ihan menestyksekkäästi.
Viikonloppu oltiin SPL Oulun alaosaston syysleirillä ja reenattua tuli ihan mukavasti, kaks päivää kaatosateessa (vaatteet ei oo kuivunu vieläkään) ja puolikas auringon paisteessa. Koira osaa ja menee eteen päin mutta ohjaajalla on vähän hakusessa . Ei riitä voimat eikä äly moiseen hommaan, kyllä sitä voiki ihminen tuntea ittensä keltanokaksi! Jospa se tästä... Paljon tuli opittua viikonlopun aikana ja paljon on vielä oppimatta.
Tottisteltukki Pirun kans ollaan aika aktiivisesti, se on hallussa kunhan mulla löytys vielä se luotto tuohon elukkaan..

Kaivo, pikku-Raimo.. Se on aika mukava kakara! En ihan heti keksi siitä mitn negatiivista (jos äänen käyttöä ei lasketa ).
Me Raimon kans aletaan harrastamaan isoina koiratanssia tai jtn muuta yhtä viihdyttävää, oottakaapa vaan