Torstaista sunnuntaihin tuli vietettyä ihan koiratonta ja perheetöntä elämää.
Vaikka ite oonkin tämän sirkuksen perustanu ja täällä viihdyn niin kyllä se vaan niin on että välillä tekee hyvää elää muutama päivä vaan ittensä ja hyvien ystävien kans.Kiittikset vaan kaikille ;-).

Maanantai olikin sitte päivä vailla vertaa...Elukat oli huomanneet ettei mua oo muutamaan päivään näkyny (lapset ja Tepe oli ihan normaaleja,ne ei kai olleet huomanneet.mistä lie johtuu.. ;-)  ),olihan meillä taas tivoli!
Koko bändi,vauvasta vaariin meni pitkin seiniä,jihaa!Siimestäki lähti niin ihme ääniä etten tienny onko se kissa,kala,koira vai lintu...Ja ihan koko päivän.

Aksun kans raahauduin urhoollisesti kuumeesta huolimatta illalla apukouluun.
(Nii,in..Makselen taas huviveroja,ääni jäi matkalle ja kuumetta riittää.)
Vähän meinas hirvittää kuinkahan meijän apukoululainen käyttäytyy ku on neljä päivää vaan ollu ja mulla ei lähe ees ääntä...

Ilmeisesti mun poissaolo teki vaan hyvää,Aksu keskittyi tekemiseen täysillä.Välillä vaan meinas vähän häröillä kun tuntu ettei nahoissaan pysy ku oli niin hauskaa.
Mutta en valita,en yhtään!Paljon mieluummin kattelen semmosta koiraa ku sitä aikasempaa joka tuijottelee vaan Jossua ja muita koiria.
Nyt ei Jossukaan saanut minkäänlaista huomioita Aksulta vaikka leikkivätkin Fyran kans ihan meijän vieressä pitkän aikaa,Aksu vaan napotti mua,aah mikä tunne ;-).

Kaikki liikkeet meni hyvin,jopa se kirottu paikallaolo ja vieläpä kahteen kertaan.

Luoksetulossa oli vauhtia niin paljon ettei blondi kyennyt jarruttamaan ajoissa ja kaarros meni pitkäksi mutta ei se mitään,pääasia että on mukavaa.

Maahanmenot täydellisiä.

Seisomiset välillä vähän hakusalla mutta myös muutamia onnistumisia.

Seuraamiset hienoja,Jossun sanoin näyttäviä (Jossu se jaksaa aina valaa uskoa).
Mua oikeesti nauratti tuo koira kun se seuras niin into pinkeenä,tuntu ettei se ees saa tarpeekseen millään..Aina kun katoin sitä se katto mua ilmeellä;kato ny äiti,mä osaan,enkö ookkin hieno poika!

Ja se hyppy...koikkaloikka..Hopo ei vaan osaa.
Onhan se jo paljon paremmalla mallilla jos vertaa parin viikon takaiseen aloitukseen..
Saatiin Hopo hyppäämään muutaman kerran jo ilman apuja ja viimesiin hyppyihin jopa vauhtia,lennokkuutta ja innokkuutta.
Eiköhän se tästä.Joskus....

Tänään Tepe vei aamulla Joonan kouluun ja mä jäin nukkumaan kuumettani.
Kympin aikaan heräsin ku koirat haukku,nousin ylös ja katoin olohuoneen ikkunasta että joku sinitakkinen kävelee peltoa kohti heppalaidunten vierestä.
Aattelin,että se on varmaan joku tallitytöistä.
Laitoin koiria pihalle ja yhtäkkiä älysin että Pirkko puuttuu!Pyörin pitkin mökkiä,ei oo Pirkkoa..Menin pihalle huutelemaan ja huomasin ettei siellä oo ees kenenkään tallityttöjen autoa...
P a n i i k k i!Pirkko on varastettu,joku h*lv*tin idiootti kävi sen hakemassa ihan pokkana ku mä nukuin!!!
Sinkoilin yökamppeissani pitkin pihaa huutaen koiraa ja välillä jotain ihan muuta...
Sitten älysin hetkeksi rauhottua ja miettiä,että jos se on jostain ihmeen syystä Tepen mukana, naputin Tepelle viestin,että misä Pirkko???Vastaus,kotona.
A p u a,uus paniikki!
Taas järjetöntä sinkoilua,vaatteet päälle,pellolle,mihin mä meen,mitä mä teen...
Ja yhtäkkiä meijän äiti kävelee pihaan Huksun ja Pirkon kans!
Äitee oli sitten hakenu Pirkon lenkille.
Mä olin kyllä niin sekasin ja vauhkona etten oo tainnu ennen olla.Jossain vaiheessa kerkesin sen verran aatella että varkaan täytyy olla joku tuttu ku Hippa huusi siihen malliin...
Laitetaan tämä (kin)sekoilu kuumeen piikkiin ;-).

Hetki sitten otin Hopon kans hyppyä pihalla (ite tein heppojen esteestä hopon esteen).
No..Joo.Ei se sen kummemmin pomppinu ku eilenkään.
Emmä tiiä..

Tämä tauti sais pikku hiljaa hellittää,nyt on niin paljon muutakin tekemistä ettei ehi sairastaan...