Konsta, tuo meillä pisimpään asunut pukki poika joka muutti veljensä Heikin kanssa meille maaliskuussa -03 lähti vihreille laitumille lauantaina 28.11.

Heikki ja Konsta olivat meille muuttaessaan muutaman viikon ikäisiä tuttipullolla syöttettäviä rääpäleitä Niijen piti asua navetassa mutta eivät paljon siellä tainneet aikaansa viettää. Enemmän ne oli pihalla ja tuvassa, pöydillä, kirjahyllyssä, sohvalla jne. Kulkivatpa mukana autossakin, millon mihinkin.
Aikaa kului ja oli aika kilipoikien luopua palleistaan, no.. Konstaltahan ei löytynytkään kuin yksi sellainen, toinen oli piilossa jossain ja olisi vaatinut klinikalla käyntiä poistoon. Tyyppi piti pallinsa, molemmat.
Konsta olikin Pukki isolla Peellä. Siinä oli sellanen pihavahti ettei meillä' koiratkaan kykene moiseen. Ei se paha ollut kenellekkään, kokeilipa vaan onneansa aina ja jos sitä erehtyi pelkäämään leikki jatkui. Takajaloillaan pää kenossa se otti vieraat vastaan. Jos et huomioinut se kerjäsi ruokaa ja rapsutuksia ja jos väistit niin tervemenoa .
Konsta oli myös aina valmis lenkkeilemään, myös ilman vuohi kavereitaan. Eräänkin kerran Jenna soitteli matkalta, että tuu hakemaan Konsta kun se seuraa.. Nii,i ..se juoksi pyörän vieressä. Kerran tais jäähä Jennalta menot menemättä Konstan takia, ei pysyny pukin kutale tallissa eikä aidoissa, se halus pyöräilemään .
Konsta oli persoona... Jos veljensä Heikki on se pusupoika, Konsta oli varmaan se pahis, joka ei kuitenkaan tehnyt koskaan pahaa kellekkään.

Lauantai aamuna Konsta löytyi puhaltuneena tarhasta. Ei auttanut hiiva, sokeri, öljy eikä vesi. Ei eläinlääkärikään joka sanoi että "minä ei tietä, voin tulla huomenna".
Konsta lähti ennen iltaa vihreille laitumille.