Nyt tökkii.Pää on täynnä mutta ei lähe.Joskus mieleen tulee hirveesti paljon asiaa mutta heti ku ponnahan kojelauvalle niin pää on tyhjä, ei irtoo. Tulee niin ku semmonen lukko, sitten pakokauhu ja sitten on poistuttava ja nopeesti. En tiiä mistä tää ny johtuu...
Päätin kuitenkin aikani kuittailuja ja lievää painostustakin kuunneltuani kokeilla,alotan nyt ihan vaan jaarittelemalla vaikka tavuviivasta tai mun pään sisällöstä, jos vaikka vahingossa saisin huijattua itteäni ja puhuttua asiaaki .Joo ja aatelkaa,mä olin jo päättäny, että alan kirjailijaksi..Ai tällä päällä?

Assuu meillä kuitenki täyspäistäki porukkaa (aatelkaa kaikesta huolimatta mä en asu yksin ).
Siime on yks niistä.Siinon koira jolla on kyllä kaikki inkkarit kanootisa
Se on taas viikonlopun aikana tehnyt tärkeää työtä ja tuottanut hyvää mieltä.Siime on siedätyskoira .

Siimehän oli viime keväänä pitemän aikaa mun veljen perheesä koe-eläimenä testaamasa mitä lasten allergia sanoo oikeasti koirasta ja onko siihen mahollista siedättyä.
Muutaman päivän niiskutuksen jälkeen koira allergia oli ikävä muisto vain ja tällä hetkellä veljen perheessä asuu ihka oma koira,oireita ei ole ollut eikä tullut.
Oon vakavasti sitä mieltä, että tämä kannatti, ihan kaikkien kannalta. Entäs sitten jos perheeseen olisi hankittu koira josta ois sitten jouduttukin luopumaan jne..
Siimehän ei ite ollut asiasta millänsäkkään, sille on just ja sama misä asuu. Kunhan saa ruokaa, rapsuja ja vähän huomioita niin se on kotonaan.

Viime viikonloppuna Siime oli sitten Janilla ja Katilla koe-eläimenä, niilläkin on nuorimmaisella (n.1vee) ollut jos jonkinmoista allergia oiretta,isosiskollaan sitten taas kova koira kuume.
Lauantaina aamupäivästä Niina ja Kati kävi hakemasa Siimen, koira lähti pikku taluttajan mukana pihalle ihan kuin ois tienny mistä on kyse.
Päivä oli mennyt hienosti, Siime oli ollut Niinan kaverina ulkona ja sisällä, päiväunetkin olivat nukkuneet vierekkäin . Yön Siime kävi nukkumassa kotona ja sunnuntaina pääsi taas Niinaa viihyttämään, olivat käyneet mökillä yms. Koira oli ollut koko ajan kuin kotonaan. Kotiin tullessa, no Siime tuli taas kotiin.Ei se ressaa eikä hötkyile.
Kiva ku ei koiralla kilise korvien välisä.

Aksu ja Armi on päässy kaks kertaa reen eteen. Juma, Armi on husky! Se oikeesti nauttii hommasta.
Eka kerralla lähettiin pellolle Jennan,Saanan ja koirien kans. Ajatuksena oli, että mä toimin jäniksenä ja tytöt ajaa. Tepe ja Joona lähti moottorikelkalla yleisöksi.
Ei tarvittu jänistä...Löysäsin pellon reunasa koirat irti ja sillon läks! Vielä ku sais Armille ees jonkulaisen pysähys äskyn toimimaan..No, onneksi Aksulla on enemmän voimaa, Arminki on pakko pysähtyä ku Aksuki toppaa.
Toka kerralla oli tarkotus ottaa Akkaki mukaan mutta Aksu oli ihan KP...Akka jäi sitten kotiin.Kävin pyörähtämäsä pellolla ja vauhtia riitti, wau!

Ollaan uskaltauduttu meren jäällekki kaks kertaa. Lauantaina käytiin Pirkon ja Alpo sammarin kans

Klik

Tänään käytiin Aksun, Armin ja Siimeläisen kans pyrähtämässä jäällä.Kuviakin ois mutta ne on kamerassa .

Tämän tekstin tuottamiseen meni kaks tuntia..Enempää en ees yritä änkyttää.