Iltasella lähettiin Armin kans näyttelytreeneihin ehkä kolmatta kertaa koko Armin elon aikana.
Treenit on aina jääny,millon se on ontunut ja millon sillä on ollu juoks ja ne vähät kerrat millon ei kumpaakaan mulla on itellä ollu vetovuoro.Nyt kuitenki kaikki natsas ja päästiin treenaamaan.
Aksun otin mukaan että testaan treenien jälkeen joko se ois ehjääntynyt (se on edelleen ollut ihan ok kotona).

Oltiin rannassa vähän etuajassa ja siinä ootellessa ja tupakoidessa olin taas iloisesti yllättynyt Armista.
Vaikka paikalla oli muitakin koiria se ei häröillyt yhtään vaan ihan oma alotteisesti haki katsekontaktia ja tyyräs sivulle istumaan,jeah!

Treenien lopulta alkaessa mua lähinnä nauratti tuo pikkunen blondi,se oli niin tohkeissaan että teki välillä voltteja...Kohtuudella se kuitenkin esiinty vaikka se vähäinenkin maltti oli hukuksissa.
Mirka tuli sitten jossain välissä paikalle ja ystävällisesti ojensinkin Armin remmeineen sille,tarkotuksena että saisin ite kattoa niitä sen takaliikkeitä jotka oli vielä hetki sitten kamalat...

Vähän meinas Armilla mennä pasmat sekasi ku mamma jätti mutta ihan pienen itkun ja taikinoinnin jälkeen lähti Mirkan mukaan ja liikkuikin tosi nätisti!
Sairaan rumat takaliikkeetkin on taakse jäänyttä elämää,taivas että tuo eläin liikkuukin kauniisti!

Siinä samalla sitten oivalsin,että treenataanpa sitä esittäjän vaihdosta ja mamman katoamista.
Kauas ei tarvinnu mennä (metri,puoltoista..)kun Armilla pääsi poru mutta pikku hiljaa saatiin matkaa pidennettyä jopa niin että pääsin piiloon asti ilman itkua.

Vaihdoin sitten Aksun autosta,kentällä oli vielä monta koirakkoa.
Jätkä saapui paikalle ihan omana itsenänään,rinta rottingilla.

Mentiin vähän sivummalle seuraamisia ottamaan ja jipii,ne oli täydellisiä!
Kontakti oli ja pysy pitemmilläkin matkoilla vaikka tuo ranta kenttä on ollu Aksulle aina tosi haasteellinen kaikkine hajuineen.

Seuraavaksi liikkeestä maahanmeno,kymppi!

Seisomiset,pari kertaa yritti hiippailla,muistutuksen jälkeen kaks onnistunutta suoritusta.

Luoksetulot,ekassa taas piiiiitkä kaarre eikä osunut ihan sivulle,toinen meni ihan nappiin.

Paikallaoloja otin kaks,yhen lyhyemmän ja toisen tupakan mittasen.Molemmissa pysy,yrittämättäkään lähteä vaikka vieressä oli kiharakarvainennoutaja uros ja muutama irti leikkivä pentu.

Kaikissa liikkeissä palkkana patukasta taistelua,josta taisteltiinkin oikein tosissaan!

Kotiin päästyä rakensin heppojen esteestä taas Hopon esteen ja tyyppi hyppäs ihan käskystä monta kertaa!
Eka kerran se pääsi loikkaamaan ihan omia aikojaan,ei siinä mitään.
Toka kerralla otin viereen,en sivulle ja annoin käskyn hyppy!Aksu hyppää,jää esteen taakse oottamaan ja kun palkkasin ja vapautin niin lähti kunnia kierrokselle kentän ympäri ja aina välillä esteen yli..
Tätä jatkui hetken ja mietin,että jos se nuin riemulla hyppää niin antaa palaa.Yritin osuttaa käskyn(hyppy) kans aina oikeaan rakoon.

Lopulta kun koira hieman rauhottu otin muutaman hypyn ihan asiallisesti ihan perusasennosta lähtien.
Eka kerran se ei taas älynny yhtään,katto vaan mua...Avuilla kuitenki yli.
Toka kerralla ihan käskystä ja liike oli kokonaisuudessaan ehkä jotain 8 arvonen!
Vapautin koiran ja palkka oli varmaan maailman ihanin (jonka se kyllä keksi ja toteutti ihan ite),suoraan p*ska ojaan uimaan....Uikoon jos vaan ällyy mitä se hyppy tarkottaa ;-).

En oo ihan varma kumpi oli onnellisempi,mä vai koira ;-),ees äskönen suihku ei latistanu kummmankaan fiiliksiä!