Koirat on hengissä ja kissat tallessa.
Pappa-koirakin on ollut ihan voimissaan sitten viime tökkimisen.kai se oli joku ohi menevä härö,muistutus ettei elämä oo ikuista.

Vuohet meinas päästä viime sunnuntaina taivaallisille laitumille..Mutta hengissä on nekin,ilman suurempia vaurioita,jos henkisiä ei lasketa.
Mä en ollu kotona mutta onneksi Tepe oli...Pihalta oli yhtäkkiä kuulunut mieletön rähinä ja Tepe oli mennyt kattomaan,meijän vuohitarhassa oli ollut kaks vierasta koiraa!
Tappo meiningillä olivat ajattaneet vuohia ja vuohet tietty henkensä kaupalla juosseet karkuun.
Severi,tuo meijän Reima Rohkea joka on oikeesti lauman suurin ja vanhin mutta pelkää melkein kaikkea oli välillä pysähtynyt ja yrittänyt antaa koirille takaisin mutta tuloksetta.
Tepen sanoja lainatakseni koirat oli olleet jumalattoman isoja ja (vuohille)vihaisia.

Pienen hetken Tepe oli yrittänyt karjua koirille aidan toiselta puolen mutta täysin tuloksetta,sitten mennyt tarhaan jonka jälkeen koirat oli sieltä sukkelasti häipyneet.
Vuohet oli shokissa,paniikissa ja pakokauhun vallassa.Raasut..Eihän ne koiria osaa pelätä ja yhtäkkiä käykin näin.
Koppiinsa olivat paenneet koirien häivyttyä.
Mä tulin kotiin muutaman tunnin tapahtuneesta ja vuohet oli edelleenkin kopissa missä eivät yleensä vietä aikaansa kuin kaatosateella..Päällisin puolin olivat ok mutta kovin olivat säikkynä.

Aikani salapoliisityötä tehtyäni sain kuin sainkin selvitettyä kenen koiria olivat.
Soittelin koirien omistajalle joka oli oikein asiallinen ja kovasti huolissaan koiristaan sekä meijän vuohista.
Vahingossa oli koirat karkureissulle päässeet ja pitkin päivää niitä oli etsitty.
Omistaja kertoi toisen koirista olevan laika ja toisen karhukoiran ja amerikankettukoiran sekoitus,kovasti metsäverisiä molemmat.Oli vakaasti sitä mieltä,että paistia oli koirat vuohista havitelleet..
Onneksi eivät saaneet.

Pitkän reissun oli koirat tehneet,vasta seuraavana iltana löytyivät Siikajoelta.Missä lie seikkailleet..
Onneksi loppu hyvin,kaikki hyvin.Vuohetkin toipuu henkisistä traumoistaan pikku hiljaa.

Tänään yritin mennä koirien kans rantaan juoksemaan mutta huomasin jotta tulva on tullunna..Ei päästy ei.Vettä oli pitkästi tiellä vastassa.
Palattiin sitten takas ja juostiin pellolla joka varmaan olikin loppupeleissä se parempi vaihtoehto...Sielläkin nimittäin tuuli niin kovaa että melkein mukanaan vei.

Siime pääsi sitten muitten jälkeen Piparin kans pilettään ihan kaksin.
Pipari on sairaan nopee!Valkonen viiva vaan näky ku se rokkas menemään,Siime raukka yritti pysyä mukana mutta ei mitään jakoja.Mä mietin välillä,että joko se migreeniä pukkaa ku elukasta ei näkyny ku ääriviivat..Aina vaan hauskempi ötökkä!

Penneli eli Sinappi eli Torttu alias Peetu kasvaa niin että kohina käy.
Mitään se ei pelkää ja taistelutahtoa löytyy...Matot saa kyytiä,samoin kissat.Lyllerön kans jo vähän painitaankin.
Isommat koiratki kiinnostas niin kovasti mutta vielä ei oo saanu leikkiä ku porttien läpi,Pipari on niin suojelevainen että voi tulla sanomista..