Paitsi tietokone heitti henkensä joskus kauan ennen joulua ja tää uus ei oo suostunu tulemaan tänne vuodatukseen ollenkaan.

Talvi on tullu ja joulu on menny. Pakkasiaki oli ja nyt on vähän vähemmän. Kaikista hauskinta on se että meillä on lunta. Siis sillain oikeesti lunta, että vois vaikka moottorikelekalla ajella koirien kans pellolla. No vois jos ei ois myyty kelekkaa ku ei ennää nykyään oo luntakaan. No nyt sitä taas on eli ei kai oo ennää nykysin.
On me juostu ilman kelekkaaki. Tai koirat on juossu. Mä oon läähätelly vaan.Potkutinkelekalla ollaan kipinöity tiellä muutamaan otteeseen vaan siitä ei tuu ku sanomista ku ei sielä oo ku sielä täälä lunta. Eli vaihetaan toimiva potkutin moottorikelekkaan, tarjouksia?

Koirien ulkoilu on keskittyny ihan omiin maisemiin ku Raahesa ja muuallaki tuntuu jylläävän kennelyskää ja jtn karumpaa keuhkotautia koirilla. Jos mitenkään mahollista niin mä aijon olla ottamasta tauteja meijän laumaan.
Tuttujen koirien kans ollaan toki temmelletty

.
Kuten esimerkiksi tämän kamun kans, kuva on piiiitkän umpihanki lenkin jälkeen otettu. Arvatkaas rotu?

Armi ja Piitu on ollu juoksusa. Joo, Armi taas. Kertakaikkiaan ihanaa. Tänään pääsivät koko bändi taas yksiin, tätä riemua nyt sitten kestääki toivottavasti usiampi viikko. Ja sen jälkeen ikuisesti. Aksu aiko viiä pallinsa hämäläiselle ihan just kohta.
Piitu oottaa pentuja. Se ei vaan saa millään synnytettyä niitä. Tekee joka yö meijän sängyn alle pesää... Jännittää minkä näkösiä ne nyt on ku meillä ei oo mattojakaan lattialla..

Mä oon ilmottanu Aksun ja Siimen Lahen ryhmikseen joka on nyt viikonloppuna. Ilmotin ne ihan siks että nään Saria, Hetaa ja Minnaa. No Minna jää nyt näkemättä mutta aijon silti majoittua niille ;). Kovasti oon miettiny lähtisinkö näyttely reissulle ilman koiria...
No vielä ehtii miettiä. Aksu vois kyllä käyvä sen ekan ja vikan valioluokkansa nyt alta pois ku on maksettukkin..

Pirulla mörköikä vaan jatkuu... Se pelkää joitain ihmisiä ulkona (sisällä ei ketään). Erona entiseen jolloin se siis pakeni, se nyt hyökkäilee karvat pystyssä pysäyttämään.. Hirveesti paha ääni lähtee kakarasta ja ikävä kyllä se on muutaman kerran tempussaan onnistunutki. Ja tietty se on sen jälkeen niin täynnä ittiään että huh, huh.
Koirien kans elo on jollain tasolla helpottunu. Edelleen se yrittää näpsiä kiinni varsinkin Pirkkoa ja Armia mutta ei koske ku ite oon valppaana.
Tottistelu hommista tuo kakara tykkää ja palkaksi käy ihan mikä vaan, vaikka käsien yhteen taputus. Kaikki on jees ku saa huomiota.

Lumo säikäytti eilen pahemman kerran. Mentiin pellolle ja se että sinne päästiin se otti ja häipy mettään. Ei näkyny eikä kuulunu takasi. Lopulta vein kaikki koirat himppeen ja lähin Pirun kans kaksin seuraamaan Lumon jälkiä jotka näky puhtaalla lumella hyvin.
Piru pysy jälillä hyvin ja jälesti ihan niinku kuuluuki. Irtos välillä niin kauas että piti huhuilla takasi päin. Yhtäkkiä se tulee hiipimällä karvat pystyssä mun luo.. Mä olin ihan varma että siellä on Lumo jossain ja kakara vaan säikähti. Usutin sitä sitten eteen päin ja se taas irtoskin. Hetken kulettuani näin Pirun seisomassa kuusen alla katellen puuhun karvat pystysä valmiina sinkoamaan paikalta hetkellä millä hyvänsä. Joo, en miettiny kovin kauaa, hetken kattelin kuuseen ja sitten poistuttiin puoli juoksua..
Palattiin kotiin tarkotuksenani jättää Pirukin matkasta mutta Lumopa tulikin pihassa vastaan. En tiiä misä se oli seikkaillut ja mitä kautta kotiin tullu mutta ei ainakaan suorinta reittiä. Oli neiti pikkusen väsyny koko illan.

En tiiä mikä hitto sielä puusa oli. Mutta samanlaisia jälkiä oli mettäsä ku meijän pellollaki ilveksen jäliltä.. Joka on siis nähty tuossa pelloilla. Ja jälkensä oon nähny minäki. Ja ei, mä en ilveitä pelkää. Mutta en halua törmätä niihin koirien kans.

Eilen illalla oltiin sitten honganpalossa mäen laskusa Mirkan ja tenavien kans. Hukka ja Piru oli mukana kans. Mulla on ollu tavote pitää koirat niin kauan mäen päällä, että pulkkakansa on laskenu melkein alas asti ennenku koirat pääsee perään. No nyt sattu huolimattomuus onnettomuus.. Olin ite puolessa välissä mäkeä, koirat kai jossain mettän puolella ja Mirka laski Joannan kans rattikelekalla. Vauhtia oli.. Yhtäkkiä koirat ryntää eteen, Hukka eellä Piru perässä.. Hukka kerkes just alta vaan Piru otti osumaa pahan näkösesti.  Ontu molempia etusiaan tullessaan mun luo, tai lähinnä koko etuosaansa. Loppu ajan mäessä se lähinnä vaan katteli, muutaman kerran yritti kirmata porukan mukana mutta näky päälle päin että kippee on.
Olin ihan varma ettei se aamulla kävele mutta ilmeisesti selvittiin säikähyksellä. Aamulla kaikki oli ennallaan, luojalle tai jollekki kiitos.

Mutta että näin tai noin. Ehkä seuraavaksi päivityksiä näytelmistä tai sitten ei kuitenkin nyt hei hei.